Ennen viime vaaleja sosialistiset demokraattipoliitikot (SDP) esittivät, että harmaa talous on saatava kuriin. Harmaa talous siis tarkoittaa virallisen verotuksen ulkopuolelle jäävää taloutta. Tämä vaatimus on hyvin ironinen monestakin syystä:

Ensinnäkin harmaan talouden torjunta on kallista lystiä. Tarvitaan kirjanpidon ja verotuksen ammattilaisia avustamaan poliisia ja veronmaksajat maksavat koko lystin. Se on varmaa, että valtionvarainministeri Urpilainen ja SDP:n kansanedustajat eivät korkeista palkoistaan pulita yhtään enempää tähän(kään) tarkoitukseen kuin on välttämätöntä. Siten he ryntäävät veronmaksajien kukkarolle. Kun verotus kiristyy, tämä saa yhä uusia ihmisiä ryhtymään harmaan talouden harjoittajiksi. Sitten tarvitaan taas uusia toimenpiteitä… Tämä on lähes loputon noidakehä.

Toiseksi, sosialistit käyttäytyvät kuin klassinen hölmöläinen puristaessaan vettä kuivasta sukasta. Hölmöhkökin ihminen tietää, että kuivasta sukasta ei saa vettä ulos. Suomen veroastekin on vastaavasti niin korkea, että sitä on vaikea kiristää ilman yhteiskunnallista levottomuutta. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan kokonaisveroaste on Suomessa yli 40 prosenttia, mutta Työttömän kuolema –kirjassaan Jukka Hankamäki sanoo sen olevan 85 prosenttia. Miten tahansa, verotuksen taso on niin korkea, että uudet korotukset hukkuvat omaan luomaansa inflaatioon.

Kolmanneksi, on pitkälti sosialistien omaa syytä, että harmaata taloutta esiintyy. Harmaata taloutta voidaan tietenkin vain arvioida, mutta on selvää, että osa erityisesti yrittäjistä siirtyy harjoittamaan harmaata taloutta selvitäkseen päivittäisistä laskuista korkean verotuksen ja kalliin työvoiman oravanpyörässä. Kun tällainen yrittäjä tuodaan oikeuteen ja tuomitaan maksamaan kalliit korvaukset, hän voi joutua konkurssiin. Siten sosialistit ovat sahanneet poikki oksan jolla istuvat. Meillä on niin korkeat verot sen vuoksi, että sosialistit järjestivät takavuosina kavereilleen töitä julkishallinnosta jota paisutettiin sosialistien työllistämiseksi kovapalkkaisiin virkoihin. Tämä vaatii valtavan panostuksen veronmaksajilta.

SDP puolueena ilmoittaa (Aviisi 6/12) vastustavansa perustuloa. Perustulossa suomalaiset saisivat kuukausittain tietyn rahasumman elämiseen. Miksi sosialistit vastustavat tätä perustuloa, kun he ovat tuoneet koko hyvinvointivaltion käsitteen ihmisten tietoisuuteen? Tästä on totuus ja ”SDP:n totuus”. Jälkimmäisen mukaan:

”Perustulo sinetöi ihmisten jakautumisen A- ja B-kansalaisiin.”

Miten lie? Perustulo kylläkin voisi ”sinetöidä” SDP-läisen julkishallinnon byrokratian. Se lakkauttaisi SDP:n luoman luukutussysteemin eivätkä byrokraatit enää voisi yhtä tehokkaasti kuin ennen juoksuttaa ihmisiä luukulta luukulle. Se tekisi tarpeettomaksi kalliin ja tehottoman työttömyyshallinnon, jossa byrokraatit kiusaavat täysipäiväisesti ihmisiä, jotka eivät löydä töitä yhtiöiden, usein SDP:n siunauksella, siirtäessä toimintaansa pois Suomesta. Se lakkauttasi telemarkkinoinnin ja monet krääsäpuodit ja mahdollistaisi, että ihmiset voisivat tehdä hyödyllistä työtä ajalla, joka heillä on käytössään. Kirjoittaa kirjoja, maalata tauluja jne.

SDP:n sana onneksi painaa päivä päivältä vähemmän suomalaisessa politiikassa. Puolue on kriisissä ja sen johtajilla, jotka kiertävät tavallisen rahvaan kaukaa ainakin vaalikauden ulkopuolella, eivät ymmärrä tämän johtuvan siitä, että he eivät ymmärrä kansaa. Näyttää siltä, että SDP:n eduskuntapaikkojen puoliintumisaika on noin 110 vuotta. Vuonna 1907 puolueella Wikipedian mukaan oli 80 paikkaa eduskunnassa, viime vaaleissa 42.

Ehkä seuraavat vaalit ovatkin viimeinen naula puolueen arkkuun.